
Hyvinvoinnin tulevaisuuden mestarikurssi
6.–27.3.2019
Kevään 2019 mestarikurssilla Suomen johtavat hyvinvoinnin tutkijat keskustelivat ja esittelivät uusia tutkimustuloksia ja pohtivat hyvinvoinnin tulevaisuutta.
Kurssi järjestettiin maaliskuussa 2019. Tältä sivulta löydät kurssin materiaalit ja videot.
Tutustu aiempiin mestarikursseihin etusivulta!
Miten osallisuus onnistuu eri elämäntilanteissa olevien ihmisten näkökulmasta?
Osallisuus tarkoittaa yhteisön täysjäsenyyttä. Sitä, että ihminen kokee olevansa osa yhteiskuntaa niin sosiaalisesti ja poliittisesti kuin kulttuurisesti. Osattomuus on yhteydessä huonompaan terveyteen ja elämänlaatuun.
Ihmisille on annettava oikea mahdollisuus osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Vastavuoroisuus kansalaisen ja yhteiskunnan välillä johtaa aktiivisiin kansalaisiin.
Kulttuurin ja taiteen avulla voimme rikkoa eri ryhmien välisiä rajoja ja tukea yhteisöön kuulumista. Voisiko taidetta ja kulttuuripalveluita nähdä enemmän kouluissa ja sote-palveluissa?
Mahdollisuus tehdä työtä taustasta riippumatta on tärkeä keino edistää osallisuutta, etenkin nuorilla. Työnantajien pitää huolehtia, että kaikki ryhmät ovat edustettuina työmarkkinoilla. Syrjintä pitää ottaa vakavasti.
Jotta yhteisön täysjäsenyys on mahdollista, yhteiskunnan rakenteet ja palvelut pitää saada toimimaan yhteen.

Keskustelu jatkuu:
#HyvinvoinninTulevaisuus
#Mestarikurssi
Tervetuloa!
Ohjelmajohtaja Eveliina Saari, Työterveyslaitos
Kokonaisvaltainen osallisuuden edistäminen
Tutkimuspäällikkö Tomi Mäki-Opas, Itä-Suomen yliopisto (PROMEQ-hanke)
Aktiivinen vai sosiaalinen kansalaisuus?
Erikoistutkija Paula Saikkonen, THL (BIBU-hanke)
Aktiivinen vai sosiaalinen kansalaisuus?
Erikoistutkija Paula Saikkonen, THL (BIBU-hanke)
Kulttuuri osallisuuden edellytyksenä?
Professori Kai Lehikoinen, Taideyliopisto (ArtsEqual-hanke)
Miten parantaa työttömien osallisuutta?
Tutkijatohtori Tytti Steel, Helsingin yliopisto (WeAll-hanke)
Kaikki nuoret mukaan
Professori Päivi Honkatukia, Tampereen yliopisto (AllYouth-hanke)
Paneeli: Millaisia keinoja on osallisuuden edistämiseksi?
Panelistit:
Karoliina Koskenvuo (tutkimustiimin päällikkö, KELA)
Leif Hagert (varapuheenjohtaja, Romaninuorten neuvosto)
Fasilitoija Aurora Airaskorpi (johtava viestintäasiantuntija, Kaskas Media)
Miten ihmisten elintapoihin voidaan vaikuttaa ja tuoko teknologia tähän uusia vaikuttavia tapoja?
Terveellisiin elämäntapoihin opitaan pienestä pitäen. Terveellisten valintojen tekeminen on tehtävä helpoksi esimerkiksi hintapolitiikalla: terveellisten vaihtoehtojen pitäisi maksaa vähemmän.
Työpaikka on tärkeä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjä. Työyhteisöt tarvitsevat oman, yhdessä kehitetyn terveyden edistämisen suunnitelman.
Terveyden edistämisessä tiedon lisääminen ei riitä, tarvitaan tukea käyttäytymisen muutokseen. Uudet digitaaliset ratkaisut rohkaisevat oman elämänterveystekoihin.
Liikenteen ja liikkumisen uudet palvelut luovat perustan liikunnalliselle arjelle ja auttavat valitsemaan fyysisesti aktiivisia kulkemisen tapoja.
Yksinäisyys heikentää etenkin ikäihmisten hyvinvointia. Ryhmämuotoisessa palveluohjauksessa vanhuksia tuetaan ja neuvotaan yhdessä tehden.

Tervetuloa!
Ohjelmajohtaja Kaisa Korhonen-Kurki, Helsingin yliopisto
Ruokailutottumusten edistäminen
Projektitutkija Antti Kähäri, Turun yliopisto (TITA-hanke)
Miten työpaikka edistää terveyttä ja työkykyä?
Johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos (Promo@work-hanke)
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy digitaalisin keinoin
Erikoistutkija Marja Harjumaa, VTT (StopDia-hanke)
Liikunnallinen elämäntapa kestävän kasvun aikaansaajana
Erikoistutkija, Minna Aittasalo, UKK-Instituutti (STYLE-hanke)
Hyvinvointia yksin asuville ikäihmisille
Yliopistonopettaja Sirpa Kannasoja, Jyväskylän yliopisto (Promeq-hanke)
Paneeli: Miten siirtyä hoitamisesta ennaltaehkäisyyn?
Panelistit:
Jenni Blomgren (tutkimustiimin päällikkö, KELA)
Hanna-Maija Kause (johtava asiantuntija, Akava)
Heli Hätönen (neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö)
Millainen sosiaaliturva-uudistus tulisi tehdä? Keskustelu käytiin päätösten valmistelijoiden sekä tutkijoiden kesken ja jakso toteutettiin Keskustelun kehät -metodilla.
Kun uudistetaan, pitää pystyä kyseenalaistamaan niitä kehityskulkuja, joilla ollaan päästy nykytilanteeseen.
Pitäisi aina miettiä, palveleeko uudistus prosessia ja organisaatiota vai ihmistä. Ihmisiä ja kansalaisia pitää kuunnella entistä enemmän.
Sosiaaliturvan uudistus ei voi jäädä vain yhden järjestelmän sisälle, sen on oltava kokonaisvaltainen. Tulevaisuuden sosiaaliturvassa palveluiden ja etuuksien on toimittava paremmin yhteen.
Onnistuneet, aluelähtöiset kokeilut voivat suunnata Kelan etuuksia tulevaisuudessa.
Sosiaaliturvauudistus on sosio-teknologinen uudistus. Järjestelmien on oltava kaikkien kansalaisten saavutettavissa, ja niiden sisältämää tietoa pitää kerätä ja käyttää eettisesti. Kukaan ei saa digisyrjäytyä.

Keskustelu jatkuu:
#HyvinvoinninTulevaisuus
#Mestarikurssi
Kolmannen kerran
esitysmateriaalit (.pdf)
Avaussanat
Ohjelmajohtaja Olli Kangas, Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelma, Turun
yliopisto
Keskustelijoina:
Professori Heikki Hiilamo, Helsingin yliopisto (Manufacturing 4.0- ja Bibu-hankkeet)
Professori Ilmo Keskimäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (COPE-hanke)
Tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas, Itä-Suomen yliopisto (PROMEQ-hanke)
Johtava tutkija Laura Seppänen, Työterveyslaitos (SWiPE-hanke)
Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistus
Projektipäällikkö Liisa Heinämäki, vnk (TOIMI-hanke)
Asiantuntija-alustus:
Keskustelu:
Kelan
etuuksien
tulevaisuus
Johtava tutkija
Minna Ylikännö, Kela
Asiantuntija-alustus:
Keskustelu:
Digitalisaatio, tekoäly ja tietovarannot sosiaaliturvauudistuksessa
Pääjohtaja Antti Koivula, Työterveyslaitos
Asiantuntija-alustus:
Keskustelu:
Miten hyvinvointia tuottavaa palvelujärjestelmää tulisi suunnata tulevaisuudessa?
Palvelujärjestelmämme on pirstoutunut ja tietämys toisten ammattilaisten työstä puutteellista. Monialaisessa tulevaisuuden järjestelmässä tarvitaan osaavaa johtamista ja kouluttamista.
Terveydenhuolto ei kehity ilman tietoa työn laadusta. Sote-palveluita uudistettaessa potilastietojärjestelmien tieto on saatava käyttöön.
Digitalisaatio ei saa kasvattaa eriarvoisuutta. Hyvinvointia lisää järjestelmä, joka ottaa huomioon vähemmistöjen erityistarpeet enemmistön hyödyn ohella.
Yrittäjillä on palkansaajia harvemmin työterveyshuolto. Työterveyspalveluiden on otettava huomioon yrittäjyyden vaatimukset.
Varhaiskasvatuspalvelut ovat tärkeä osa perheen hyvinvoinnin kokonaisuutta. Niitä suunnitellessa on otettava huomioon perheen kokonaistilanne: perheen ja työn yhteensovittaminen ja lapsen arjen eheys.

Keskustelu jatkuu
#HyvinvoinninTulevaisuus
#Mestarikurssi
Tervetuloa!
Ohjelmajohtaja Eveliina Saari, Työterveyslaitos
Sote-integraatio ja monituottajamalli haastavat henkilöstön osaamisen
Tutkimuspäällikkö Timo Sinervo, THL (Cope-hanke)
Rekisteritieto palvelujen laadun takeena?
Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL (Impro-hanke)
Sote-palveluiden tasa-arvoinen saatavuus ja hinta
Tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen ja tutkimuspäällikkö Martti Kulvik, Etla (Promeq-hanke)
Yrittäjien terveyden ja työkyvyn edistäminen työterveyshuollossa
Erikoistutkija Eveliina Korkiakangas, Työterveyslaitos (Promo@Work-hanke)
Varhaiskasvatuspalvelut lasten ja perheiden tukena
Professori Maarit Alasuutari, JYU (Childcare-hanke)
Paneeli: Millaisilla palveluilla turvataan hyvinvoinnin tulevaisuus?
osaamiskeskusjohtaja Jorma Mäkitalo, Työterveyslaitos
kehittämisjohtaja Marita Pikkarainen, Kainuun sote
sote-muutosjohtaja Marjukka Turunen, Kela
Palaute mestarikurssista
Toivoisimme palautetta mestarikurssista sekä paikan päällä olleilta että verkon yli seuranneilta.
Palautetta voit antaa tällä lomakkeella.


